On mielenkiintoista matkustaa maahan jota kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Yleensä siinä käy niin, että ajatukset maasta muuttuvat paikan päällä. Viikon loma helmikuussa ei jätä paljon valinnanvaraa valita mihin päin maailmaa voi matkustaa, jos haluaa nauttia auringosta ja lämmöstä.
Kun matkakohteeksi valikoitui Espanja tavoitteena oli tietysti syödä tapaksia, churroja ja juoda lasi sangriaa ja olla auringossa. Kaikki edellämainitut tuli koettua, mutta pakko myöntää että hotellin ravintolassa taisi olla paras ruoka, jos ei tapaslautasta oteta laskuihin.
Tunnelma etelärannikolla on leppoisa ja kiireetön ja eniten täällä näyttää olevan eläkeläisiä grillaamassa itseään sairaaloisen ruskeiksi. Katukuvaan kuuluu myös sähkökäyttöiset rullaattorit, joilla heikkojalkaiset vanhukset ajelevat pitkin rantabulevardia.

Hintataso on varsin korkea Aasiassa pääasiassa reissanneelle. Neljän hengen ruokailemiseen meni päivässä 80-100€ sisältäen itse tehdyn aamupalan omassa keittiössä, lounaan subista tai burger kingissä, jäätelöt ym. herkut sekä illallisen, joka syötiin Etelä-Eurooppalaiseen tyyliin 19-20 välillä. Bensa sen sijaan oli edullista! Siihen meni vain 23€, vaikka ajoimme aika paljon. Vuokra-auton täydestä tankista saimme vain puolet käytettyä. Olikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että auto oli miltei mopoauton kokoinen...

Olen hämmentynyt saaren monipuolisuudesta. Luonto ja ilmasto on ihan erilaista eri puolilla saarta. Toisaalla on vehreää metsää ja toisaalla karua ja kuivaa. 

Yhteenvetona sanottakoon siis, että pakettimatkasta turistirysäänkin voi saada paljon hyviä muistoja tekemällä osan itse.
Oma auto oli meillä ehdoton! Se toi tarvittavan vapauden mennä, tutkia, eksyä ja nähdä enemmän. 

Uutta perhelomaa odotellessa!