"Miami on Yhdysvaltain kaunotar, jonka monipuolisuus yllättää." Mondossa (3/2019) kirjoitetaan. Kurtistan kulmakarvoja ja otsarypyt syventyvät taas aavistuksen lisää 35 vuotiailla kasvoillani.
Minä muistan kaupungin ihan erilaisena.
Palataanpa vuoteen 2008, kun istuin tietokoneen ääressä ja varasin netistä elämäni ensimmäistä kertaa majoitusta reppureissulle. Blogeja ja hyviä arvostelusivustoja ei ollut tuolloin tarjolla siinä mittakaavassa, kuin nyt, enkä toisaalta ollut vielä harjaantunut hyvän majoituksen metsästyksessä. Sittemmin olen ymmärtänyt hyvän sijainnin ja positiivisten arvosteluiden merkityksen.
Kaksi yötä Miamissa oli nyt kuitenkin varattu, josta jatkaisimme Peruun.
Taksi kaasutti lentokentän edestä kohti keskustaa ja tumma isokokoinen kuski pudisteli epäuskoisena päätään, kun talven valkaisemat suomalaiset kertoivat majapaikkansa osoitteen. Nahkapenkki tuntui nihkeältä ihoa vasten ja katselin epäuskoisena horisontissa siintävää Miamin silhuettia.
Ajatella, minä suuressa maailmassa!
Motel Blu Biscayne Bulevardilla ei ollutkaan siellä rannan tuntumassa. Olin tainnut katsoa sijainnin hieman väärin. Ei ollut Art Deco rakennuksia, ravintoloita, muita turisteja, tunnelmallisia kävelyteitä ja palmuja. Oli ohi tallusteleva koditon ostoskärryjen ja omaisuutensa kanssa, motellihuoneen ikkunasta avautuva näkymä nuhruiseen lähiöön, pikaruokaravintola ja lähikauppa.
Lähikauppa, joka vetää hiljaiseksi vielä kymmenen vuoden jälkeen.
Tunsin, kuinka asiakkaiden katseet porautuivat meihin, sillä olimme hyllyvälien ainoat vaaleaihoiset. Mädän lihan haju tunki sieraimiin lihatiskiä lähestyttäessä ja tuoretuotteet loistivat poissaolollaan. Kävelin epäuskoisena käytäviä pitkin. Lähes kaikki hyllyt olivat hujan hajan ja puolet tuotteista pitkin lattioita. Ihan niin kuin elokuvissa, joissa katastrofin kynnyksellä ihmiset ovat tyhjentäneet kaupan ja paenneet paikalta. Mutta nyt ei oltu toimintaelokuvassa, vaan ihan tavallisessa huonompiosaisten miamilaisten lähikaupassa. Poistuin liikkeestä hämmentyneenä.
Vain kilometrin päässä oli puhtaudesta kiiltelevä marketti, joka kuhisi valkoihoisia isojen ostostensa kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ymmärsin konkreettisesti mitä eriarvoisuus voi tarkoittaa.
Bussimatkalla Downtowniin huumehöyryinen herra kahden lapsensa kanssa seisoi keskellä käytävää ja uhitteli muille matkustajille. Kiroilu ja väkivallalla uhkailu tuntui kauhistuttavalle vaikka se ei kohdistunut suoraan minuun. Onneksi mies jäi pian pois kyydistä ja sähköinen tilanne rauhoittui. Minun kävi sääliksi lapsia.
Downtown ei tarjonnut mitään ihmeellistä. Ilmainen kiertoajelu Trainbussilla sopi köyhän kukkarolle ja Baysiden ostosalueella vieraillessa näki ensimmäisen kerran muita turisteja.
Uima-altaalla oli rentouttavaa istua iltaa, vaikkakin auringon laskettua motellin kulmilla alkoi käydä kuhina. Vähäpukeiset naiset kaupittelivat itseään ja huumeet vaihtoivat vaivihkaa omistajaa. Olin tottunut näkemään sellaista elokuvissa, mutta nyt kaikki tapahtui silmieni edessä. Altaalle ilmeistyi mukava tyyppi, jonka kanssa juttelimme aikamme. Hän ehdotti, että lähtisimme ajelulle Miami
Beachille ja koska en ollut siellä vielä käynyt, niin minähän olin
innoissani lähdössä vieraan miehen kyytiin. Niin sitä sitten
kruisailtiin Miamin rikkailla alueilla ikkunat auki auringon jo
laskettua. Miami Beach jäi tosin näkemättä, koska oli pimeää.
Palasimme uima-altaalle tukka tuulesta takussa ja kokemusta rikkaampina. Juttelimme vielä kuskimme kanssa, mutta siinä vaiheessa, kun hän tarjosi meille huumeita ja yritti
vielä saada meidät lähtemään jonnekkin siirryimme hotellihuoneeseen ja
lukitsimme oven perässämme.
Motelli on sittemmin suljettu. Rottia, likaisia lakanoita, huono asiakaspalvelu...lista oli loputon, kun selasin arvosteluja nyt yli 10 vuotta jälkikäteen.
Opin tuolla reissulla, että vilkkaimpien turistikeskittymien ulkopuolella matkakokemuksista muodostuu hieman erilaisia ja sen takia olikin onni, että majoituimme Miamin nuhruisemmalla alueella. Ei haittaa vaikken nähnyt artdecoa ja kuuluisia rantoja, sillä sain jotain paljon arvokkaampaa. Kokemuksia paikallisista ihmisistä ja heidän arjestaan.
Miten Miami on kohdellut sinua?
 |
| Hahaa. Matkakuvat 10 vuoden takaa on ihan timanttisia! |
En minäkään Miamia Jenkkilän kaunottareksi sanoisi, vaikka ne art deco -rakennukset kauniita ovatkin. Kävin Miamissa nelisen vuotta sitten. Majoituimme ensin Fort Lauderdalessa ja sitten Miamin puolella, ja kruisailimme ympäriinsä vuokra-autolla, koska julkinen liikenne oli niin vajavaista. Autossa oli se lyömätön puoli, että sen avulla pystyi kiertelemään seudulla kunnolla ja näkemään eri puolia helposti. Tuli nähtyä tuollaisia kuvailemiasi epämääräisiä seutuja ja sitten taas vähemmän epämääräisiä. Tulimme Miamiin Etelä-Amerikasta, joten olimme aika fiilareissa isojen markettien ruokatarjonnasta, kun pitkästä aikaa sellaisten hyllymetrien äärelle pääsimme (olimme olleet 7 kuukautta maailmalla kiertelemässä siinä vaiheessa). Miami ei oikein iskenyt kaupunkina ehkä sen takia, että siellä liikkuminen ilman autoa oli hankalaa ja jotenkin emme vain löytäneet sieltä oikein mitään hirveän mielenkiintoista. Lämmin sää tietysti oli kiva ja hiekkarannat hienoja, mutta kun ei rannalla makaaminen kiinnosta, niin ei niistä oikein ole loman sisällöksi.
VastaaPoistaMuistelen myös, että julkinen liikenne oli aika hankala ja sen takia olikin hienoa päästä ajelemaan hieman autolla ympäriinsä. Vaikkakin kuskimme osoittautui myöhemmin epämääräiseksi tyypiksi.
PoistaHui, mikä kokemus! Nuorena sitä uskaltaa ja toisaalta se on hyvä! Vanhempana ja kokeneempana matkailijana olisi jäänyt nuokin kokemukset elämättä. :D Minua Miami ei ole kohdellut vielä mitenkään, se siintelee vasta haaveissa. :D Ehkä joskus!
VastaaPoistaVanhemmiten sitä tosiaan on ehkä hieman varovaisempi ja varsinkin, jos matkustaa lasten kanssa. Olen kyllä yrittänyt aina säilyttää uskoni ihmisiin. Siihen, että vieraisiin voi luottaa.
PoistaOlipa mielenkiintoista lukea teidän erilaisista Miamin kokemuksista! Me käytiin siellä joulukuussa ja nähtiin vähän molempia puolia: seutuja, missä ei mielellään mene autosta ulos ja sitten taas upea Miami Beach ja South Point Pierin ympäristö, missä hienoja taloja ja kaunista rantaa riittää :)
VastaaPoistaKaikilla suurilla kaupungeilla taitaa olla kahdet kasvot ja olen kiitollinen, että näin Miamista myös tuon suttuisemman puolen. Harmi, että jäi näkemättä nuo kauniit alueet päivän valossa.
PoistaHyvä, erilainen juttu. Tekisi erittäin hyvää itse kullekin kurkistaa turistikuplan ulkopuolelle. Miten vähän ihmiset eri paikoista näkeekään ja sitten muodostetaan ihan valheellinen kuva. Vaikka sun kokemus oli vuosien takaa, niin varmaan samat ongelmat siellä jatkuu yhä.
VastaaPoistaEn ole käynyt, enkä usko ihan heti menevänikään. Sen verran olen Floridaa nähnyt, että sen yli lennettiin Havannaan mennessä ja näin ruutukaavaan rakennetut täpötäydet alueet. Eipä houkutellut.
Kiitos kommentista. Sitä saa tosiaan ihan erilaisen kokonaiskuvan kohteesta, kun näkee muutakin kuin turistirannat.
PoistaItse olen käynyt Miamissa 10-vuotiaana, ja muistikuvat ovat pitkä ranta, paljon eläkeläisiä ja tosi tylsät mall'it. Tosin tuossa vaiheessa olimme jo olleet kolmisen viikkoa kiertämässä Yhdysvaltoja, joten matkaväsymys alkoi painaa – ja se kruunattiin sillä että Miamin kentällä matkalaukkuihin oli murtauduttu ja äitini perintökorut viety.
VastaaPoistaVoi ei, mun matkatavaroihin ei onneksi ole koskaan kajottu. Toisaalta eipä mun rinkassa koskaan ole mitään varastamisen arvoista. Likaisia rantavaatteita vain.
PoistaHauska tarina! Vähän erilaista Miamia, kun etukäteen kaupungista ajattelisi. Mutta näkeepähän ainakin kiiltokuvan toiselle puolen. Itselle sattunut myös pari kertaa tuo majoituksen yllättävn kaukainen sijainti. Nykyään se tulee syynättyä joka kerta tarkkaan
VastaaPoistaNykyään tosiaan tutustun paljon tarkemmin majoituksen sijaintiin ja suosituksiin. Luulen, että kaikilla kaupungeilla on myös se nuhjuisempi puolensa, joka ei aina näyttäydy turistille. Myös meillä Suomessa.
PoistaMielenkiintoinen postaus. Kiva, että tältäkin kantilta kirjoitetaan. Oon kuullut samanlaisia kokemuksia Miamissa käyneiltä tutuilta, moni on sanonut, että ei menisi enää uudelleen. On käytävä itse katsomassa, että pääsee muodostamaan oman mielipiteen paikasta!
VastaaPoistaKannattaa käydä itse tutustumassa ja tekemässä omat johtopäätökset. Monesti on tullut netissä vastaan tarinoita kohteista, joista ajattelen ihan erilailla, kuin kirjoittaja. Mutta se onkin vain rikkaus, että kaikki kokevat kohteet erilailla.
Poista